Vihreiden heikkoa eduskuntavaalitulosta on tullut sulateltua nyt neljä päivää ja en kai olisi kunnon vihreä, ellen osallistuisi tähän perinteikkääseen puolueen julkiseen ruotimiseen. Siispä esitän viime päivien mietteistäni tiivistetyt 12 toivettani siitä, millainen puolue olemme jatkossa:
Jahtaamme edistystä. Vihreiden täytyy olla parhaiden ideoiden puolue, joka houkuttelee mukaan toimintaan omien alojensa terävimpiä ajattelijoita ja asiantuntijoita kaikilta tutkimusaloilta. Erityisesti kaivattaisiin lisää talous-, sote- ja turvallisuusosaajia. Emme mahda sille mitään, että edistyksellisillä ajatelijoilla saattaa olla tapana suhtautua politiikkaan projektina, josta edetään seuraavaan kiinnostavaan vaikuttamispaikkaan. Ehkä emme olisi voineet pitää kiinni Antero Vartiasta tai Emma Karista, vaikka olisimme tehneet mitä toisin. On kuitenkin miettimisen paikka, miten vahvistaa aktiiviemme pitovoimaa ja houkutella uusia nimiä aiempien tilalle.
Olemme rohkeita. Emme vaikene tärkeistä asioista saadaksemme lisää kannatusta. Emme vesitä tavoitteitamme siinä pelossa, että ne voidaan ymmärtää väärin. Emme vältä monimutkaisia ja monitahoisia aiheita. Eduskunnassa on jo riittämiin varovaisia keskitien puolueita. Humaani päihdepolitiikka ja kannabiksen kieltolain kumoaminen ovat tästä hyviä esimerkkejä – keräämme niistä jo tietyltä yleisöltä negan, mutta jätämmekö saavutettavissa olevan positiivisuuden poimimatta liialla varovaisuudella?
Viestimme selkeästi ja tietopohjaisesti. Vaikka aiheet saattavat olla monimutkaisia ja vaikeita, viestintämme täytyy olla aina tavalliselle kansalaiselle ymmärrettävää. On ok vedota myös tunteisiin ja viestiä tarinoiden avulla tiettyyn rajaan asti, mutta vihreän viestinnän ytimen on oltava faktoissa. Viestimme siellä, missä äänestäjätkin ovat.
Emme moralisoi tai syyllistä. Vihreiden ympärille on rakentunut osin oman toimintamme, osin poliittisten vastustajiemme toimesta moraalisen ylemmyyden muuria. On vakava ongelma, jos tavalliset, ydintavoitteemme allekirjoittavat hyvätapaiset ihmiset kokevat, etteivät he ole riittävän vihreitä tai sensitiivisiä lähtemään toimintaamme mukaan tai äänestämään meitä.
Kuuntelemme enemmän ja julistamme vähemmän. Politiikassa on joskus tarve sanoa vahvasti. Painaa kantapäät maahan ja julistaa, että tästä emme hievahda. Se on ok, kunhan vastineeksi on useampia kertoja, kun kuuntelemme ihmisiä ja kanssamme eri mieltä olevia. Touko Aallon puheenjohtajuuskausi kaatui useisiin asioihin, mutta lähtökohta keskustelevasta ja siltoja rakentavasta vihreydestä vetosi moniin.
Levitämme myös toivoa ja iloa. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihmiskunnan tulevaisuuden vaarantavia uhkia. Jotta ihmiset saadaan mukaan rakentamaan kestävää ja vihreää yhteiskuntaa, tarvitaan uhkakuviin pohjautuvien vaatimusten lisäksi toivoa ja iloa. Meidän on onnistuttava viestimään niistä tavoista, joilla uusi kestävä yhteiskunta parantaa elämämme laatua ja suojaa sen heikentymiseltä. Toisaalta on myös oltava herkkyyttä ymmärtää ja tukea niitä, joille muutos ei ole positiivinen. Emme todennäköisesti kasva suureksi puolueeksi syrjäseuduilla, mutta kasvuamme asutuskeskuksissa haittaa meihin liitetty mielikuva monen suomalaisen elämän kurjistumisesta. Siitä saamme toki kiittää poliittisia vastustajiamme, mutta myös peiliin katsominen on paikallaan.
Puhumme enemmän arjesta, rahasta ja työstä. Kasvaaksemme jälleen selvästi yli 10 % puolueeksi, meillä on oltava vahvempi omistajuus keskusteluun ihmisten arjesta ja rahasta. Sitä mukaa kun muut puolueet omivat vähintään puheiden tasolla ilmasto- ja ympäristötavoitteitamme, on meidän pystyttävä puhumaan yhä enemmän näistä politiikan peruskysymyksistä, joiden ympärillä ratkeaa moni äänestyspäätös.
Olemme ylpeästi kaupunkipuolue. Yli 70 % suomalaisista asuu kaupunkialueilla. Määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Yrittämällä olla jotain kaikille, päädymme olemaan helposti liian vähän ei kenellekään. Keskitytään siihen, missä meillä on eniten osaamista, näkemystä ja kokemusta. Tämä ei tarkoita, että vihreiden täytyy olla vain suurimpien kaupunkien puolue tai ettemme tarvitsisi maaseutupoliittista ohjelmaa. 108 kuntaa käyttää itsestään nimeä kaupunki ja suurimmissakin kaupungeissa maaseutu on kivenheiton päässä viimeisistä kerrostaloista. Aidon maaseudun kehittäjiksi on kuitenkin jo tungosta. Luotetaan tässä enemmän nuoriin ja fiksuihin kepulaisiin.
Olemme puolue, emme ympäristöjärjestö. Ympäristö- ja ilmastotavoitteidemme on oltava puolueista kovimmat. Jos emme ole enää muiden puolueiden kirittäjiä, olemme kadottaneet tarkoituksemme. Tärkeimpien pointtiemme on lähdettävä terävästi ja muita puolueita on haastettava löperöistä lupauksista. Emme pysty kuitenkaan olemaan niin ehdottomia kuin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt tai syvänvihreimmät jäsenemme meiltä edellyttävät.
Teemme poliittista yhteistyötä joka suuntaan. Meidän on pyrittävä määrätietoisesti hallitusvastuuseen mahdollisimman monen puolueen kanssa, jotta voimme maksimoida vaikuttavuutemme. Eri puolueiden kanssa on rakennettava asiapohjaista yhteistyötä ja vihreillä on oltava maine tärkeimmissä asioissa vaativina, mutta samalla yhteistyökykyisinä, luotettavina ja joustavina kumppaneina. Hallitusyhteistyö nykyisten perussuomalaisten kanssa ei ole mahdollista, mutta on mielestäni reilua todeta, että perussuomalaiset on kehittynyt positiiviseen suuntaan, kun pahimpia fasisteja ja sekoilijoita on lähtenyt omiin puolueprojekteihinsa. Perussuomalaiset eivät ole samanlainen uhka demokratiallemme kuin aiemmin. He tulevat pysymään monien tavoittelemiemme asioiden vastustajina, mutta se on sitä pienempi uhka, mitä laajemman yhteisymmärryksen luomme näistä asioista muiden puolueiden kanssa. Kunta- ja aluetasolla voimme tehdä heidän kanssaan yhteistyötä asiakohtaisesti.
Edistämme vapaita ja reiluja markkinoita. Näyttää siltä, että poliittisen nelikentän oikeistoliberaalissa nurkassa ei ole äänestäjistä hurjaa tungosta. Toisaalta siellä on merkittävä määrä äänestäjiä nykyisten kannatuslukujemme mittakaavassa. Siellä on myös niitä yhteiskunnallisia ajattelijoita, jotka pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Ihmiskunnan kohtalonyhteys markkinoihin on niin syvä, että ilmastokriisi on pakko ratkaista niiden puitteissa – on se sitten miten vaikeaa tahansa. On hyvä, että vasemmisto tarjoaa kapitalismin vastaisen äänen ilmasto- ja ympäristötyöhön – sitä tarvitaan ajamaan muutosta. Vihreiden on kuitenkin oltava markkinamyönteinen puolue, joka tarjoaa kaikille edistysmielisille reitin edistää reilumpaa yhteiskuntaa. Jos valumme kannoissamme liikaa vasemmalle, jätämme suuren määrän edistysmielisiä äänestäjiä ja toimijoita ilman poliittista kotia. Emme tarvitse kahta vasemmistoliittoa puoluekartalle.
Emme tarvitse peruskorjausta. Ohjelmamme ovat laadukkaita sekä niiden ydinasiat relevantteja ja tärkeitä. Toiminnassamme on pilvin pimein hienoja tyyppejä. Olemme saaneet paljon asioita aikaan. Kaventunut eduskuntaryhmämme on tasoltaan huippukova. Tarvitsemme uudistumista, mutta epätoivoon ja negatiivisuuteen ei ole tarvetta. Nousu tehdään yhdessä.